text.skipToContent text.skipToNavigation

Yhä useampi työtön työnhakija tarvitsee enemmän tukea työllistymiseen kuin aiemmin

13.9.2019

Yhteisöpedagogi (YAMK) -opiskelija ja Kymsoten työvalmentaja Susanna Arvila on kehittänyt Yhdessä Hyvä Ote -hankkeelle opinnäytetyönään palveluohjausmallia, jota osatyökykyiset tarvitsisivat työllistyäkseen. 

Hankkeessa haettiin uusia keinoja osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseen ja hanke toteutettiin vuosina 2017–2018 yhteistyössä Carean, Kymenlaakson kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden, alueen ammatillisten oppilaitosten, Kelan, Kaakkois-Suomen TE-toimiston ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin kanssa. 

Osatyökykyisille toivotaan käyttöön yhden luukun mallia

Arvila haastatteli opinnäytetyötä varten 12 työllistämiseen liittyvää toimijaa Kouvolan alueelta ja Arvilan laatima palveluohjausmalli pohjautuu näihin haastatteluihin. Vastauksissa ilmeni, että osatyökykyisten asiakkaiden tuen tarve on suurempi kuin mihin kukin toimija yksinään pystyy vastaamaan ja käytettävissä olevassa ajassa asiakkaalle ei saada luotua riittävän tukevaa verkkoa.

Vastauksissa toivottiin, että Kouvolassa olisi käytössä kaikille osatyökykyisille asiakkaille tarkoitettu aikuisten ohjaamo -toimintamalli, joka toimisi ns. yhden luukun periaatteella. Sama malli on käytössä nuorilla. Haastattelujen perusteella tuli ilmi, että monet asiakkaat kokevat kynnyksen asioida eri virastoissa, kuten TE-toimistossa, Kelassa tai sosiaalitoimistossa, liian korkeana. Monissa vastauksissa nousi esiin myös se, että asiakkailla on enemmän haasteita kuin aiemmin. Asiakkaiden elämäntilanteet koettiin moninaistuneen ja varsinkin ilman ammattikoulutusta olevien määrä on lisääntynyt.

Työttömien henkilöiden työllistyminen on nykypäivänä haastavaa, varsinkin jos asiakkaalla on rajoitteita tai esteitä työllistyä ilman tukitoimia. Yhä useampi työtön työnhakija tarvitsee enemmän tukea työllistymiseensä kuin aiemmin ja nykyinen palvelujärjestelmä ei tue riittävästi osatyökykyisiä asiakkaita. Asiakkaat tarvitsevat paljon enemmän ohjausta ja neuvontaa kädestä pitäen, sekä pidempiä aikoja työllistämistyöpaikoissa. 

Erilaisissa työllistämistoimenpiteissä olevien ihmisten vahva tukeminen heti toimenpiteiden alkaessa auttaisi työllistymisen todennäköisyyttä avoimille työmarkkinoille. Tämän lisäksi tarvitaan enemmän ns. matalan kynnyksen työpaikkoja ja rohkeita työnantajia palkkaamaan osatyökykyisiä töihin. Työnantajille tarjottava palveluohjaus sekä avaimet käteen -palvelumalli auttaisivat monia pienempiäkin tai suurempia yrityksiä palkkaamaan osatyökykyisiä enemmän.

600 000 suomalaisella sairaus tai vamma vaikuttaa työllistymiseen

Suomessa arvioidaan olevan 1,9 miljoonaa ihmistä, joilla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, suurin piirtein noin puolet kaikista työikäisistä ihmisistä. Näistä ihmisistä noin 600 000 arvioi sairautensa tai vammansa vaikuttavan työllistymiseensä. 

Kouvolan seudulla oli kesäkuussa 2018 17 437 työtöntä henkilöä. Näistä 2201 oli vammaisia ja pitkäaikaissairaita. TE-toimisto ohjaa asiakkaat tuetun työllistymisen palveluun, jossa arvioidaan, hyötyykö asiakas monialaisesta vai yksilöllisestä palvelusta. TE-toimistossa oli 1764 asiakasta yksilöllisesti tuetun työllistymisen palveluiden parissa. Näiden lisäksi TE-toimistosta ohjautuu työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun 570 asiakasta.

Opinnäytetyö on julkaistu 29.4.2019 Theseuksessa ja on luettavissa osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904276201