Kymsoten ArVi-toiminnalla potilaat välttävät raskaita päivystyskäyntejä

1.10.2021

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä (Kymsote) ArVi-arviointihoitaja käy arviomassa potilaiden kiireetöntä hoidon tarvetta kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä ja tukee hoitohenkilöstön työtä hoidon aloittamisessa paikan päällä. ArVi-toiminta käynnistettiin elokuussa 2020 ensin Etelä-Kymenlaaksossa asumispalveluissa mutta se laajennettiin nopeasti koko Kymenlaaksoon ja asumispalveluiden lisäksi myös kotihoitoon. Tammi-toukokuussa 2021 lähes 80 % ArVi-yhteydenotoista hoitui puhelimitse tai käynnillä potilaan luona, mikä vähensi potilaalle raskaita päivystyskäyntejä merkittävästi.

Palvelut aidosti asiakkaan luo –ArVi-toiminnan käynnistämiseen inspiraatiota Espoon Liisasta

Tarve kehittää liikkuvia palveluita tunnistettiin Kymenlaaksossa 2019, kun ikäihmisten palveluiden piiristä nousi tarve viedä palveluita potilaiden luo sen sijaan, että potilaat siirtyvät itse paikasta toiseen. Etenkin ikääntyneille potilaille käynnit päivityksessä voivat olla todella raskaita ja toimintakyvyn palautuminen niiden jälkeen voi olla hidasta. ArVi-toiminnan kehitys lähtikin liikkeelle Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus -hankkeesta.

– Samana kesänä huomasimme artikkelin Espoon liikkuvasta sairaalasta Liisasta Sairaanhoitaja-lehdessä ja innostuimme toimintamallista, jota vastaavaa olimme jo valmistelleet hankkeessamme. Pääsimme Espooseen tutustumaan, mikä antoi meille vauhtia ArVi-toiminnan aloittamiseen, kertoo Kymsoten palvelualuepäällikkö Anne Heikkilä.

Pian Kymsotessa alettiin rakentaa kiireettömän hoidon arviointiin pohjautuvaa omaa mallia, pohtia laitteistoa ja rekrytoida henkilöstöä. Toimintaa aloitettiin rakentamaan kahden kotisairaalasta siirtyneen ArVi-hoitajan kanssa. Yksi alusta asti mukana olleista on sairaanhoitaja Kati Jokinen, jolla on pitkä aiempi kokemus niin kotihoidosta kuin kotisairaalasta.

– Kun ArVi-pilotointia tarjottiin mahdollisuutena kotisairaalan henkilöstölle, halusin lähteä katsomaan, mistä tässä on kyse. Hyppy tuntemattomaan kannatti, sillä olen tykännyt ArVi-hoitajan työstä todella paljon. ArVi-työ on monipuolista, haastavaa ja itsenäistä – joka päivä oppii uutta, Jokinen kertoo. 

KUVA:  ArVi-hoitaja Kati Jokinen nauttii itsenäisestä ja monipuolisesta työstä. Hän arvioi kiireetöntä hoidon tarvetta potilaiden luona ja puhelimitse.

Pilotointi aloitettiin Etelä-Kymenlaakson asumispalveluista – pian jalkautettiin toiminta koko hyvinvointialueelle sekä kotihoitoon

Kymenlaakson asukasprofiili painottuu enemmän ikäihmisiin kuin Espoossa, joten toiminta päätettiin aloittaa ensin asumispalveluyksiköissä Etelä-Kymenlaakson alueella. Alun perin tavoite oli käynnistää toiminta maaliskuussa 2020, mutta koronan vuoksi aloitusta siirrettiin. Toiminta päästiin sittemmin aloittamaan elokuussa 2020 Etelä-Kymenlaaksossa, ja se laajennettiin jo heti tammikuussa 2021 Pohjois-Kymenlaaksoon.

Samaan aikaan, kun pilotti alkoi asumisyksiköissä, suunniteltiin jo, miten ArVi-toiminta jalkautetaan kotihoitoon. Etelä-Kymenlaaksossa kotihoito otettiin mukaan heti marraskuussa 2020, ja maaliskuussa 2021 mukaan tuli myös Pohjois-Kymenlaakso. Nyt ArVi-toiminta kattaa koko Kymenlaakson hyvinvointialueen asumis- ja kotihoitopalvelut, jotka koskevat niin ikäihmisiä, kehitysvammaisia ja vammaisia sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaita.

Jalkauttamiseen ja palvelun tunnetuksi tekemiseen panostettiin yhteistyössä Nordic Healthcare Groupin (NHG) kanssa ja palvelumuotoilijat toteuttivat sen tueksi etenkin visuaalista materiaalia, kuten videon, sarjakuvan ja verkkokoulutuksen hoitajille. Myös oma ArVi-työkirja koottiin hoitohenkilöstön avuksi.

ArVille kiitosta niin potilailta, hoitajilta kuin päivystyksestä

ArVi-toiminta on ollut menestystarina alusta alkaen. Kiitosta on sadellut kaikilta yhteistyötahoilta asiakaslähtöisestä matalan kynnyksen palvelusta. Samalla toiminta on tuonut Kymsotelle säästöä, kun kiireettömät päivystyskäynnit ovat vähentyneet merkittävästi.

– Meille tuli yli 1500 ArVi-yhteydenottoja tammi-toukokuussa 2021. Niistä 79 % pystyttiin hoitamaan puhelimitse tai arviointihoitajan käynnillä ja vain 21 % potilaista tarvitsi lähettää päivystyskäynnille, Heikkilä iloitsee onnistunutta toimintaa.

Teille voi aina soittaa, teiltä saa aina apua. Tämä on yksi ArVin usein saama palaute kotihoidon ja asumisyksiköiden työtekijöiltä. Juuri tällainen ammattilaisille helposti lähestyttävä palvelu onkin ollut toiminnan tarkoitus. 

– On tärkeää, että puhumme samaa kieltä hoitohenkilöstön kanssa. Varsinkin kokemattomat hoitajat arastelevat välillä yhteydenottoa erikoissairaanhoitoon ja päivystykseen, kokeneilta ArVi-hoitajiltamme taas voi kysyä matalalla kynnyksellä apua ei-akuutteihin tilanteisiin, Heikkilä kiteyttää.

– Myös päivystys kiittää, kun he voivat keskittää resurssejaan akuutteihin tapauksiin, kun ArVin ansiosta etenkin ikääntyneiden kiireettömät päivystyskäynnit ovat vähentyneet. Lisäksi ArVi-hoitajien tekemistä kirjauksista ja valmisteluista ennen päivystykseen siirtoa on ollut apua potilaan hoidossa päivystyksessä.

KUVA: ArVi palvelee asumispalveluyksiköitä ja kotihoitoa koko Kymenlaakson alueella. Niin potilaat kuin hoitohenkilökunnaltakin kiittelevät asiakaslähtöistä, matalan kynnyksen palvelua.

Asiakaslähtöisyys ja ikäihmisten toimintakyvyn turvaaminen ArVi-toiminnan keskiössä

Miksi kotiin vietävät palvelut ovat niin tärkeitä ikäihmisille? Pelkkä päivystyskäynti ja poistuminen tutusta ympäristöstä voi jo itsessään olla raskas kokemus ikääntyneelle, etenkin muistisairaalle.

– Kun ikääntynyt joutuu päivystykseen, esimerkiksi infektion takia, siitä käynnistyy usein pitkä polku. Päivystyksestä siirrytään ensin päivystysosastolle, ja siellä ollessa potilaan toimintakyky saattaa laskea. Tämän jälkeen hän siirtyy usein perusterveydenhuollon vuodeosastolle, jossa toimintakyky heikkenee entisestään. Palattuaan asumisyksikköön ikäihmisellä voi mennä monta viikkoa kuntoutua ja saada toimintakyky takaisin, ja kaikki tämä pienen infektion takia, Heikkilä kuvailee.

- ArVin myötä taas hoito ja kuntoutus aloitetaan saman tien paikan päällä. Tämä tukee merkittävästi ikääntyneen kuntoutumista ja toimintakyvyn palautumista.

Monipuolinen ArVi on haluttu työpaikka

ArVi-toiminta on kiireettömän hoidon arviointia, ja yhteydenoton ArViin tekee aina asumisyksikön tai kotihoidon hoitohenkilöstö. Niin Heikkilä kuin Jokinen korostavat, että kiireelliset ja akuutit tapaukset kuuluvat yhä päivystyksen ja ensihoidon vastuulle.

– Korostamme aina hoitohenkilöstölle, että ArViin on hyvä ottaa yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun huomataan, että potilaan voinnissa on tapahtunut muutos, joka vaatii arviota ja hoitoa, esimerkiksi kuume tai yleistilan lasku. Tällöin on todennäköisempää, että arviointihoitaja pystyy hoitamaan tilanteen paikan päällä ja vältytään päivystyskäynniltä, Jokinen muistuttaa.

ArVi-hoitajalla on mukana kattava varustus välineistöä ja lääkkeitä. Hän tutkii potilasta, ottaa näytteitä, konsultoi lääkäriä ja aloittaa hoidon paikan päällä, jos se on mahdollista. Lisäksi ArVi-hoitajan tärkeä tehtävä on neuvoa ja opastaa hoitohenkilöstöä ja varmistaa, että potilaan hoidon jatkumo on turvattu ArVi-hoitajan lähdettyä käynniltä.   

ArVi-hoitajan työvuoro kestää 12 tuntia. Päivään kuuluu hoidon arviointia puhelimessa sekä potilaiden luona; käynnit priorisoidaan kiireellisyyden mukaan. Lisäksi työhön kuuluu välineiden sekä laitteiden huoltamista ja paljon muita viikoittain ja kuukausittain toistuvia tehtäviä. Yhteydenottoja tulee tasaisesti ympäri vuorokauden painottuen kuitenkin päivävuoroon klo 8–20 sekä alkuyöhön.  Vuoronvaihto seuraavalle hoitajalle tehdään ”läpsystä”.

Jokinen nauttii itsenäisestä ja vaativasta työstä. Hän saa myös paljon kyselyitä muilta hoitajilta, miten ArViin pääsee töihin. Useimmilla ArVi-hoitajilla on taustaa kotisairaalan tai kotihoidon sairaanhoitajana tai päivystyksen sairaanhoitajana. Ryhmään kuuluu myös ensihoitajia.

– On kiinnostavaa päästä tutkimaan ja tekemään löydöksiä – on hämmästyttävä, miten paljon tutkimuksia ja laitteistoa voidaan tuoda potilaan kotiin. Jokainen työvuoro on erilainen, sillä tapaukset ovat moninaisia. Vaikka työvuorossa on yksin, taustalla on aina työparina lääkäri, jota voi konsultoida ja jolta saa tukea. Yhteistyössä lääkärin kanssa oppii todella paljon, mikä on palkitsevaa, Jokinen kertoo.

KUVA: ArVi-hoitajalla on mukanaan kattava varustus välineistöä ja lääkkeitä. Lääkäri-työpari on jatkuvasti tavoitettavissa konsultaatio varten.

Tulevaisuudessa kehitetään sähköisiä kutsupalveluita ja etävastaanottoja

ArVi-hoitajan tavoittaa tällä hetkellä puhelimitse, mutta Kymsotessa on tulossa rinnalle käyttöön sähköinen kutsupalvelu. Tällöin ArVi-hoitajan ei tarvitse olla puhelimen päässä niin paljon, kun pyynnöt tulevat sähköisesti tiketteinä, jolloin niitä on myös helpompi priorisoida. Lisäksi datan keruu ja toiminnan mittaaminen helpottuu, kun tietoja yhteydenotoista ei tarvitse kirjata erikseen.

Sähköisten järjestelmien lisäksi Kymsote kehittää palliatiivisella puolella videoetävastaanottoja. Kun teknologia kehittyy ja laitteet, esim. tietokoneeseen yhdistettävä Video Visit Box, tulevat kevyemmiksi kuljettaa ArVi-hoitajan mukana, etävastaanotto voidaan järjestää helposti potilaan luona. Tällöin lääkäri pystyy vieläkin tarkemmin tekemään diagnoosin, kun hänellä on mittaustulosten sekä hoitajan ja potilaan arvion lisäksi mahdollisuus tutkia mm. sydäntä, keuhkoja ja korvia etänä.

– Teknologiamaailma menee koko ajan vauhdilla eteenpäin, ja seuraamme tiiviisti kehitystä. Arvioimme yhdessä asumisyksiköiden, kotihoidon, ensihoidon ja päivystyksen henkilöstön kanssa säännöllisesti, mitkä ovat seuraavat askeleet, kiteyttää Heikkilä.

– Nyt olemme kuitenkin erittäin tyytyväisiä siihen, miten ArVi on lähtenyt liikkeelle. Jaamme myös mielellämme tietoa siitä aiheesta kiinnostuneille hyvinvointialueille.

 

TEKSTI: Milja Saarimaa (NHG)