Kymsote tarvitsee oikeaa tietoa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon mitoituksesta

3.3.2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi helmikuussa tuoreimman Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksen, jossa seurataan vanhuspalveluiden yksiköiden henkilöstömitoituksen muutosta, toimintakäytäntöjä ja johtamista. Tutkimuksen osana tehty mitoituksen kartoitus kerättiin marraskuussa. Tutkimuksen tulosten mukaan osassa Kymsoten yksiköistä toteutunut henkilöstömitoitus jäi alle minimin. Kymsote lähtee välittömästi parantamaan mitoituksen seurantaa, sillä oikean tiedon saaminen on kriittistä. Oikea tieto puolestaan tukee parempaa toiminnan ja resurssien johtamista.

Kymsotessa ei ole onnistuttu rakentamaan vielä selkeää seurantaa, millä oikeasti toteutunutta henkilöstömitoitusta voidaan seurata. THL:n tutkimuksen tietoja marraskuulta ei voi ohittaa, mutta Kymsoten asumispalveluiden palvelupäällikkö Mervi Takala toteaa, että ne eivät kuitenkaan anna täysin oikeaa kuvaa.

– Tiedon keräys oli oikea haaste. Työntekijät kirjasivat kolmen viikon ajan välittömään ja välilliseen asiakastyöhön käytetyn ajan, ja näistä esimiehet sitten koostivat yksikön tiedot. Yhdellä esimiehellä saattoi olla jopa 200 seurantalomaketta käsiteltävänä eikä esimiehellä ollut lopulta mahdollisuutta mitenkään varmistaa, että kaikki kirjaukset olivat mukana ja oikein.

Tiedonkeruutakin enemmän Takala näkee, että epäonnistuminen tapahtui jo siinä, miten seurantaa johdettiin ja ohjeistettiin.

– Epäonnistuimme luomaan yhteisen näkemyksen siitä, miten välillistä ja välitöntä työaikaa kirjataan. Ei yksittäinen työntekijä voi asiaa ratkaista, jos meillä ei ole koko organisaation yhteistä ymmärrystä, miten seurantaa tehdään.

Seuraava tiedonkeruun jakso on toukokuussa. Siihen mennessä Kymsotessa parannetaan yhteistä ymmärrystä siitä, miten työaikaa määritetään sekä käydään keskustelua mm. työntekijöiden, esimiesten, luottamusmiesten ja työsuojelun kanssa siitä, miten mitoituksen seurantaa voisi tehdä teknisesti tehokkaammaksi ja samalla myös läpinäkyvämmäksi.

– Olisi toivottavaa, että seuranta voisi olla avoimempaa ja yksikkö itsekin näkisi ajantasaisesti, mikä tilanne on lukujenkin valossa. Tähän asti jokainen työntekijä on itsenäisesti kirjannut omaa työtään, esimies sitten koostanut yksikön tiedot ja toimittanut THL:ään ja tutkimus julkaistaan kuukausien päästä. Avoimempi ja yhdessä tehty seuranta tukisi myös nopeampaa reagointia, jos ja kun huomataan, että työpanoksen painotuksessa on selkeästi jotain vialla, Takala arvioi.

Mitoituksen haasteet eivät kuitenkaan ole vain laskennalliset, vaan hoitajapula on todellisuutta asumispalveluissa. Samoista osaajista kilpaillaan koko maassa, ja Kymsoten sisälläkin eri toiminnoissa.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään hoitajista, vaan moniammatillisuutta on tuotava asumispalveluihin vahvemmin. Lisäksi Takala muistuttaa laadun merkityksestä määrän rinnalla. Korkea mitoituskaan ei auta, jos resurssi ei kohdistu asiakkaalle. 

 

– Pitää muistaa, että asumispalveluyksiköt ovat ikääntyneiden koti. Hoito on vain yksi osa huolenpitoa. Yhtä tärkeää on asiakkaiden henkisten ja sosiaalisten voimavarojen vahvistaminen. Meidän on katsottava avoimesti toimintatapojamme ja mietittävä, mitkä ovat parhaat tavat varmistaa ikääntyneille mielekäs ja iloa tuottava elämä loppuun asti.