Hyppää sivun sisältöön Hyppää sivuston valikkoon

Kymenlaakson ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus valmistunut

6.10,2020

Kymenlaaksolaisilla on hyvinvointimittareiden mukaan paljon haasteita, mutta suurin osa kokee itsensä onnelliseksi.

Kymenlaakson alueellinen hyvinvointikertomus 2020 ja hyvinvointisuunnitelma 2020-2025 - Voidaan Hyvin yhdessä käsitellään Kymsoten hallituksen kokouksessa 9.10.2020

Valtaosa kymenlaaksolaisista voi hyvin, moni ilmoittaa kokevansa elämänlaatunsa hyväksi. Kuitenkin suuri osa työikäisistä kokee, ettei jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka ja moni ilmoittaa terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi.

Kymenlaaksossa eläkeikäisen väestön osuus on suuri ja syntyvyys matalalla. Rakenne- ja nuorisotyöttömyys sekä pienituloisuus ovat yleisiä. Kymenlaaksolaiset sairastavat paljon. Päihteidenkäyttö on mittareiden mukaan liiallista.

Nämä selviävät Kymenlaakson ensimmäistä alueellisesta hyvinvointikertomuksesta, jonka perusteella on tehty suunnitelmat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Kymenlaaksossa vuosille 2020-2025.

Kymenlaakson ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus on laadittu tiiviissä yhteistyössä Kymenlaakson kuntien (Hamina, Kotka, Kouvola, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti), Kymsoten ja järjestöjen kanssa.* Valmistelussa on kuultu myös kuntalaisia.

- Kyseessä on laatuaan Kymenlaakson ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus. Me tarvitsemme Kymenlaaksossa eri toimijoita yhteistyöhön, että saamme myönteistä kehitystä hyvinvointitavoitteissa aikaan. Jokaisella toimijalla on annettavaa alueen hyvinvoinnille. Ensin meillä pitää kuitenkin olla yhteinen ymmärrys siitä, miten meidän alueellamme voidaan, sen perusteella voimme suunnitella tavoitteita ja toimenpiteitä, kertoo kehittämispäällikkö Sanna Koste Kymsotesta.

Miten Kymenlaaksossa sitten voidaan? Hyvinvointikertomuksessa kymenlaaksolaisten vahvuudeksi nousee, että suuri osa eri ikäryhmistä kokee elämänlaatunsa hyväksi. Samoin asuinalueen olosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Vapaa-ajalla liikuntaa harrastamattomien osuus on maan keskiarvoa. Kymenlaaksossa huoltosuhde on kuitenkin heikkoa niin taloudellisesti kuin väestöllisesti. Alueella on paljon työttömyyttä ja pienituloisuutta. Koulutuksen ulkopuolella sekä syrjäytymisriskissä olevia nuoria on paljon. Perheiden eriarvoisuus on lisääntynyt. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastetaan paljon.

- Alueen hyvinvointihaasteet näkyvät muun muassa sote-palveluissa niin, että kymenlaaksolaiset käyttävät paljon raskaita ja kalliimpia palveluita, Koste toteaa.

- Positiiviseksi yllätykseksi nousee, että näistä haasteista huolimatta kymenlaaksolaiset ilmoittavat elämänlaatunsa valtaosin hyväksi ja kokevat olevansa onnellisempia kuin suomalaiset keskimäärin.

Sinänsä Kymenlaakson hyvinvointikertomuksen tulokset eivät Kosten mukaan tuoneet suuria yllätyksiä, mutta muodostettaessa kokonaiskuvaa maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden tilasta on huomattu esimerkiksi eri kuntien erityispiirteitä ja nähty selkeä tarve alueelliselle yhteistyölle.

- Meillä on nyt muodostunut Kymenlaaksoon uusia hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä yhteistyörakenteita. Olemme huomanneet, että monessa asiassa meiltä on puuttunut yhteinen alueellinen malli toimia. Eri kunnissa pitäisi esimerkiksi saada tarvittaessa tukea yhdenvertaisesti. Käytännön tasolla meillä on nyt perustettu eri painopisteiden mukaisia työryhmiä kuten esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön työryhmä.

Kymenlaakson hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2020-2025 tarjoaa kokonaiskuvan maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden tilasta. Se antaa alueelliselle hyvinvointityölle suuntaviivat. Kunnat laativat lisäksi omat lakisääteiset hyvinvointikertomuksensa, joissa määritellään kuntien erityispiirteisiin liittyvät toimenpiteet. Alueellista suunnitelmaa arvioidaan jatkossa vuosittain ja sen avulla voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja toimenpiteitä. Tavoitteena on lisätä kymenlaaksolaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, ehkäistä sairauksia ja syrjäytymistä sekä vahvistaa osallisuutta.

Kymenlaakson hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueelliset painopisteet on muodostettu tutkimus- ja asiantuntijatiedon vuoropuhelussa. Vuosille 2020-2025 ne ovat seuraavat:

Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus

1) elää päihteetöntä elämää ja saada tukea siihen
2) terveellisiin elintapoihin ja hyvään mielenterveyteen
3) elää turvallista arkea terveellisessä ympäristössä
4) merkitykselliseen elämään.

- Tämä on ensimmäinen alueellinen hyvinvointisuunnitelma, joka alkaa nyt elää, kehittyä ja täydentyä. Meillä on tavoitteena edistää kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja terveyttä pitkäjänteisesti. Suuntana on siirtyä raskaista ja kalliimmista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön, jossa tavoitteena on myös inhimillisten kustannusten väheneminen, Koste tiivistää.

*Kuntien, Kymsoten ja järjestöjen lisäksi valmisteluprosessiin ovat osallistuneet myös Kymenlaakson liitto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kymenlaakson pelastuslaitos (Kympe), Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista -verkosto.