Lastenvalvojat ja perheoikeudelliset palvelut

Ajankohtaista

Koronaepidemiasta johtuen älä tule tapaamiseen, jos sinulla on kuumetta, yskää tai ylähengitystieinfektion oireita. Peruuta tarvittaessa aikasi tekstiviestillä numeroon 050 9023 821 (numeroon ei muita yhteydenottoja).

Asioidessasi toimistossamme, edellytämme kasvomaskin käyttöä.

Eron Ensiapu -pisteen chat-palvelu eroasioita pohtiville

Eron Ensiapu-piste toimii osana Perhekeskuksen palveluita. Ensiapu-piste on kaikille avoin matalan kynnyksen chat-palvelu verkossa. Live Chat palvelee torstaisin klo 13-15. Muina aikoina Chatbot ohjaa yhteydenottajia. Chatin kautta ei ole mahdollista tehdä ajanvarauksia palveluihin.

> Chat-palvelu www.kymenlaaksonperhekeskus.fi

Perheoikeudelliset palvelut ja asiointi

Perheoikeudelliset palvelut ovat lasta koskevia yksityisoikeudellisia sopimus- ja selvitysasioita.

Palveluja ovat:

  • Ohjaus, neuvonta ja keskusteluapu eroa harkitseville tai eronneille
  • Isyyden ja äitiyden selvittäminen
  • Lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen
  • Lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen
  • Olosuhdeselvitykset oikeuslaitokselle
  • Adoptioneuvonta

Neuvonta- ja ohjausnumero palvelee maanantaina ja keskiviikkona klo 9.00–11.00 sekä tiistaina klo 12.00–14.00, puh. 05-220 6300.

Ajanvarausnumero palvelee maanantaina ja perjantaina klo 9.00–11.00 sekä torstaina klo 13.00–15.00, puh. 05-220 6310. Huomioithan että numerot eivät vastaanota tekstiviestejä.

Perheoikeudellisissa palveluissa on mahdollisuus varata aika sähköisesti lastenvalvojille elatussopimusasioissa. Sähköisesti varattavia aikoja on tiistaisin.

Neuvotteluaikaa varatessa tulee ilmoittaa nimet ja henkilötunnus kummaltakin vanhemmalta sekä niistä lapsista, joiden sopimuksista on kyse. Vanhempien tulee varata yhteinen sopimusneuvotteluaika. Asian käsittelyn nopeuttamiseksi pyydämme teitä täyttämään valmiiksi varallisuusselvityksen ja ottamaan mukaan kaikki tositteet kaikista tuloistanne ja kaikista varallisuusselvitykseen ilmoitetuista menoista. Ohjeistusta tarvittaviin tositteisiin ja varallisuusselvityksen löydät näiltä sivuilta.

Mikäli olet yrittäjä, varaa aika puhelinpalvelusta, saat sieltä tarkemmat ohjeet tapaamiseen valmistautumisesta ja tarvittavista tositteista. Jos sähköisestä ajanvarauskalenterista ei löydy sopivia vapaita aikoja tai vanhemmat eivät pääse yhdessä varatulle ajalle, aika täytyy varata puhelinpalvelusta. Jos vanhemman asiointikieli on muu kuin suomi, tarvitaan tapaamiselle ao. kielen tulkki ja aika täytyy varata puhelinpalvelusta. Toinen vanhempi ei voi toimia tulkkina.

Huom! sähköisen ajanvarauksen kautta varatut ajat edellyttävät kummankin vanhemman läsnäoloa eli ajan varannut vanhempi on velvollinen ilmoittamaan varatusta ajasta toiselle vanhemmalle.

Tästä pääset sähköiseen aikavaraukseen.

Ajanvarauksen voi perua 24/7 numerossa 050-9023 821. Aikaa peruttaessa tulee ilmoittaa oma nimi, henkilötunnus sekä peruttava aika. Lisäksi tulee ilmoittaa, jos haluaa, että lähetetään uusi aika perutun ajan tilalle. Ajanvarauksen peruutusnumeroon tehdyt peruutukset tulkitaan koskevan molempia vanhempia. Perheoikeudellisissa palveluissa asiointi tapahtuu vain ajanvarauksella.

Kun vanhempi on varannut ajan lastenvalvojalle, tulee varatusta ajasta ilmoittaa viipymättä lapsen toiselle vanhemmalle ja varmistaa myös hänen läsnäolonsa tapaami­sessa. Vanhempien tulee asioida sopimusasioissa lastenvalvojalla yhdessä (poikkeuksena lähestymis­kielto tai jos toinen vanhemmista asuu huomattavan pitkän matkan päässä). Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, voivat molemmat vanhemmat asioida oman kotikuntansa lastenvalvojalla. Jos toinen vanhempi peruu ajanvarauksen, hän on velvollinen ilmoittamaan asiasta myös toiselle vanhemmalle.

Valmistautuminen lastenvalvojan tapaamiseen ja sopimukset

​Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatia vanhempien sopimista asioista viralliset sopimukset. Lasta koskevissa sopimusasioissa sopijaosapuolia ovat vanhemmat ja lähtökohtana tulee aina olla lapsen etu. Vanhempien tulee päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä lapsen asioista sovitaan. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä, vaan sopimusneuvottelut käydään vanhempien kesken. Lastenvalvojan vahvistama sopimus on samalla tavalla täytäntöönpanokelpoinen kuin tuomioistuimen päätös, joka on saanut lainvoiman.

Palvelu on vanhemmille vapaaehtoista eikä laki velvoita vanhempia asioimaan lastenvalvojalla. Erotilanteessa ei ole pakko tehdä kirjallisia sopimuksia, mikäli vanhemmat pystyvät riidattomasti sopimaan asiat. On kuitenkin hyvä tietää, että vain vahvistettu kirjallinen sopimus on täytäntöön pantavissa. Kaikkien sopimusasioiden osalta vanhemmat vastaavat niiden toteutumisesta eikä lastenvalvoja voi antaa kummallekaan vanhemmalle lupaa poiketa yhteisestä sopimuksesta. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lasta koskevissa asioissa, he voivat viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mikäli aiempi lasta koskeva sopimus on laadittu Kymenlaakson alueella ennen vuotta 2019, Kymenlaakson ulkopuolella tai tuomioistuimessa, vanhemman tulee ottaa tapaamiselle mukaan aiempi sopimus/päätös.  

Lastenvalvojan aikavaraukselle valmistautumista varten on hyvä lukea Esite lastenvalvojan luona asioinnista ja sopimusasioista, joka löytyy sivun alalaidasta. Esitteessä on lisätietoa myös sopimusasioista.

​Elatusapu

Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Elatusavulla tarkoitetaan rahasuoritusta, jolla lapsen vanhemman on elatusvelvollisuutensa nojalla määräajoin osallistuttava lapsensa elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Elatusapu maksetaan kuukausittain etukäteen ja se päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta

Elatusavun määrää arvioidaan aina yksilöllisesti. Elatusavun suuruus riippuu lapsen tarpeista ja vanhempien maksukyvystä. Molemmat vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa. Huoltomuoto tai tapaamisoikeus ei vaikuta vanhempien lakisääteiseen elatusvastuuseen, eikä vanhempien välinen elatusvelvollisuus määräydy suoraan esimerkiksi sen ajan perusteella, jonka lapsi kummankin vanhemman luona viettää. Sen sijaan luonapito voidaan ottaa huomioon elatusavun suuruutta määriteltäessä.

Oikeusministeriö on antanut ohjeen lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Ohje on luonteeltaan suositus ja se on laadittu tavanomaisia elatustilanteita silmällä pitäen.

Sopimusneuvotteluiden yhteydessä lastenvalvoja voi laatia elatuslaskelman, jota vanhemmat voivat käyttää apuna sopiessaan elatusavun määrästä. Laskelman laatimista varten molempien vanhempien on täytettävä varallisuusselvityslomake sekä otettava mukaan varatulle ajalle tulo- ja menotietoja koskevat tositteet. Tositteet ovat välttämättömät, mikäli vanhempi arvioi maksukykynsä puutteelliseksi tai jos on tarvetta arvioida lapsen oikeutta Kelan elatustukeen. Lastenvalvoja voi tarvittaessa tarkistaa palkka- ja etuustiedot tulorekisteristä sekä Kelan asiakastietojärjestelmästä.

Yrittäjänä toimivan vanhemman tulee toimittaa täytetty yrittäjän tuloselvityslomake tositteineen lastenvalvojalle kaksi viikkoa ennen varattua aikaa. Yrittäjän tulee täyttää lisäksi myös varallisuusselvityslomake.

Mikäli elatusvelvollinen laiminlyö vahvistetun elatusavun maksamisen, lapsen kanssa asuva vanhempi voi hakea elatustukea Kelasta. Mikäli elatusvelvollinen ei pysty maksamaan elatusapuvelkaa, hän voi neuvotella Kelan kanssa maksusuunnitelman laatimisesta tai hakea tilapäistä maksuvapautusta Kelasta. Mikäli elatusvelvollisen maksuvaikeudet pitkittyvät, hän voi ottaa yhteyttä lastenvalvojaan sen selvittämiseksi, voidaanko vahvistetun elatusavun määrää muuttaa.

Vuoroasuminen ja lapsen elatus

Vuoroasumistilanteissa on keskeistä, että lapsen kulujen hoitamisesta ja mahdollisesta elatusavusta neuvotellessaan vanhempien tulee käydä keskustelua siitä, miten lapsen muut kulut kuin päivittäiskulut (esim. ruoka, asuminen), hoidetaan ja miten ne jakautuvat vanhempien kesken. Vuoroasumistilanteissa tulee huomioida, että vaikka lapsi olisi puolet kuukaudesta toisen vanhemman luona ja puolet kuukaudesta toisen vanhemman luona, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että elatusapua ei tarvitse maksaa. Jos vanhemmilla on hyvin erilainen elatuskyky, kulujen tasajako ei ole välttämättä oikeudenmukainen ratkaisu. Merkityksellistä on siis erityisesti vanhempien elatuskykyjen suhde. Se vanhempi, jolla on suurempi elatuskyky, voidaan velvoittaa suorittamaan lapselleen elatusapua, vaikka kumpikin vanhempi vuorollaan huolehtisi lapsen jokapäiväisestä elatuksesta yhtä laajasti. Vuoroasumistilanteessa elatusvelvollisuus voidaan siis vahvistaa kummalle tahansa vanhemmista. Elatuslain mukaan vuoroasumiseen liittyvää elatusapua määrättäessä merkitystä ei ole sillä, kumman luona lapsella on virallinen asuinpaikka.

Vanhempi ei siis vapaudu suorittamasta elatusapua pelkästään sillä perusteella, että lapsi asuu yhtä paljon kummankin vanhemman luona. Vaikka lapsen välttämättömät päivittäiset elinkustannukset (ruoka, hygienia) tulisivatkin vuoroasumistilanteessa jaetuksi vanhempien kesken tasan, tulee vanhempien tämän lisäksi sopia myös muiden lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten (esim. päivähoito-, harrastus- ja vaatekustannukset) jaosta.

Vuoroasumista koskevia tilanteita ei ole otettu huomioon oikeusministeriön ohjeessa elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Muun muassa ohjeen mukaiset luonapitovähennykset eivät sellaisenaan sovellu vuoroasumiseen. Ohjetta ja elatuslaskelmaa voidaankin vuoroasumistilanteessa noudattaa vain soveltuvin osin.

Mikäli vuoroasumistilanteissa vanhemmat haluavat hyödyntää elatuslaskelmaa, elatusavun suuruutta voidaan arvioida siten, että lapsen osuutta lähivanhemman asumiskuluista ei huomioida ja OM:n määrittelemän luonapidon sijaan vähennetään puolet lapsen ruokakustannuksista.

Koulutusavustus

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, jos sen harkitaan olevan kohtuullista. Tällöin otetaan erityisesti huomioon koulutuksen kesto, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuvista kustannuksista.

Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen omalle tilille.

Varallisuusselvityslomake sekä yrittäjän tuloselvityslomake löytyvät sivun alalaidasta.

Linkit:

​Elatustuki ja indeksikorotukset

Lapselle voidaan maksaa Kelan elatustukea, mikäli elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen, elatusapu on vahvistettu täysimääräistä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Erotilanteessa elatustuen myöntämisen edellytyksenä on vahvistettu elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta. Elatustuen toimeenpanosta vastaa Kela.

Elatusapuja tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Vanhempien on itse huolehdittava elatussopimusten indeksitarkistusten päivityksestä, koska maksuvelvollisuus seuraa suoraan laista, eikä vanhemmille näin ollen ilmoiteta erikseen tulevista korotuksista. Pyynnöstä vanhemmat voivat saada alkuperäiseen sopimukseensa merkinnän korottamisajankohdasta sekä korotetusta elatusavun määrästä. Jos elatusapu maksetaan elatustukena tai on ulosottoperinnässä, huolehtii Kela ja ulosottoviranomainen indeksikorotuksista.

​Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Yhteis- ja yksinhuollon lisäksi vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona tehtävien jaosta huoltajien kesken, tiedonsaantioikeudesta ei-huoltajalle tai muulle henkilölle sekä oheishuoltajuudesta. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksesta sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Yhteishuollossa huoltajat vastaavat yhdessä näistä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista. 

Erillään asuvat vanhemmat voivat sopia siitä, kumman vanhempansa luona lapsi asuu ja miten lapsi tapaa toista vanhempaansa. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen kummankin vanhemman on myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasumisen ja tapaamisoikeuden yhteydessä vanhemmat voivat sopia myös siitä, miten vastuu lapsen kuljettamisesta tai tapaamismatkakuluista jakautuu vanhempien kesken.

Sopimus tapaamisoikeudesta voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaa, jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon ja tapaamisoikeuden toteutumiseen.

Mikäli lapsen ja toisen vanhemman tapaamiseen liittyy erityistä huolta, voidaan tapaaminen järjestää valvotusti, tuetusti tai valvottuna vaihtona. Valvotut tapaamiset tapahtuvat ammatillisessa tapaamispaikassa.

Vanhempien on ennen lastenvalvojan käyntiä keskusteltava lapsen kanssa ja selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide. Lastenvalvoja laatii ja vahvistaa vanhempien väliset sopimukset, jotka täyttävät lain ehdot. Sopimukseen kirjataan lapsen mielipiteen selvittäminen. Sopimusta vahvistaessaan lastenvalvojan on harkittava, voidaanko sopimus vahvistaa ottaen huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset.

Vuoroasuminen

Vanhemmat voivat sopia myös lapsen vuoroasumisesta. Vuoroasuminen tarkoittaa sitä, että lapsi asuu käytännössä puolet tai vähintään 40% ajastaan vuorotellen vanhempiensa luona. Vanhempien tulee määritellä se, kuinka usein lapsen asuminen toisen vanhemman luota toisen luokse vaihtuu ja miten lapsen asuminen järjestetään lomien aikana ja juhlapyhinä. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan lapsen virallisesti asuinpaikaksi, koska lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa. Muun muassa lapsen lähikoulu ja koulukuljetukset määräytyvät lapsen asuinpaikan mukaan ja esimerkiksi asumistukea myönnettäessä lapsi voidaan ottaa huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lapsilisää maksetaan vain toiselle vanhemmalle, lähtökohtaisesti sille, jonka luona lapsi virallisesti asuu.

Voit lukea lisää vuoroasumisesta Usein kysytyistä kysymyksistä (linkki sivun alalaidassa).

​Isyyden selvittäminen ja tunnustaminen

Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on lapsen isyys aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys tulee siten vahvistaa, vaikka vanhemmat olisivat lapsen syntyessä avoliitossa. Jos vanhemmat solmivat avioliiton lapsen syntymän jälkeen, on isyys myös tuolloin vahvistettava erikseen.

Isyys voidaan tunnustaa ennen lapsen syntymää sen kunnan äitiysneuvolassa, jossa äidille ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Ennakollisen isyyden tunnustamisen yhteydessä isästä tulee myös automaattisesti lapsen toinen huoltaja. Ennakollinen tunnustaminen edellyttää, että molemmat vanhemmat ovat samaa mieltä isyydestä ja samaan aikaan paikalla äitiysneuvolassa. Isyyden tunnustamista varten asianosaisilla tulee olla mukana voimassa olevat henkilöllisyystodistukset.

Neuvolasta allekirjoitetut isyyspaperit siirtyvät Kymsoten perheoikeudelliseen yksikköön. Siellä niitä säilytetään lapsen syntymän jälkeen 30 vuorokautta, jona aikana isyyden tunnustaminen on mahdollista perua. Lapsen syntymää seuraavan 30 päivän kuluessa isyytensä tunnustanut mies, lapsen äiti tai toinen mies, joka katsoo voivansa olla lapsen isä, voi vielä kiistää tai peruuttaa ennakollisen isyyden tunnustamisen. Kiistäminen tai peruuttaminen täytyy tehdä kirjallisesti lastenvalvojalle esim. sähköpostilla osoitteeseen: lastenvalvoja@kymsote.fi. Kirjeessä tai sähköpostissa täytyy olla asianosaisten henkilötiedot. Peruuntuneen ennakollisen isyyden tunnustamisen johdosta tunnustaminen on vaikutukseton ja isyyden vahvistamisasia etenee lapsen synnyttyä perusmuotoiseen isyyden selvittämiseen.

Neuvolassa isyyden selvittämistä ei kuitenkaan voida tehdä, jos vanhemmat eivät halua, että tunnustajasta tulee huoltaja, asianosaisten henkilöllisyyttä ei voida todentaa, äiti ei ole valmis isyyttä selvittämään, isyydestä on epäselvyyttä tai tunnustaja ei pysty ymmärtämään tunnustamisen merkitystä. Mikäli isyyttä ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää, voidaan isyys tunnustaa lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Mikäli vanhemmat haluavat tai lastenvalvoja katsoo tarpeelliseksi, voidaan isyyden selvittämisen yhteydessä tehdä DNA-tutkimus. Oikeusgeneettinen DNA-tutkimus on välttämätön, jos maahanmuuttajataustaisella vanhemmalla ei ole mahdollista saada virallista henkilöllisyystodistusta tai passia sekä tilanteessa, jossa äidin siviilisäädystä ei ole tietoa.

Isyyden selvittäminen edellyttää kummankin vanhemman henkilökohtaista asiointia lastenvalvojalla ja asianosaisilla tulee olla mukana voimassa olevat henkilöllisyystodistukset.

Lastenvalvojalla selvitetyn isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen huoltajana on äiti. Vanhemmat voivat kuitenkin sopia, että lapsen huolto kuuluu molemmille vanhemmille yhteisesti. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat laatia lastenvalvojan luona sopimuksen lapsen asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.

Kun kaikki tarvittavat isyyden tunnustamista ja selvittämistä koskevat asiakirjat ovat laadittu valmiiksi, lähettää lastenvalvoja nämä Digi- ja väestötietovirastoon. Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa isyyden ja lähettää päätöksen suoraan vanhemmille. 

Jos lapsen isyyttä ei saada selvitetyksi ja vahvistetuksi vapaaehtoisesti, lastenvalvoja voi nostaa kanteen lapsen isyyden vahvistamiseksi tuomioistuimessa. Myös mies voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi, jos lapsen äiti ei vapaaehtoisesti suostu selvittämään asiaa lastenvalvojalla.

Lastenvalvoja selvittää myös avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos lapsen äiti ja aviomies yhdessä pyytävät isyyden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Lastenvalvoja voi selvittää isyyden myös silloin, kun toinen mies on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa avioliiton aikana syntyneen lapsen, ja lapsen äiti ja aviomies hyväksyvät isyyden selvittämisen. 

Äitiyden selvittäminen

Äitiyslain mukaan lapsen äiti on aina se, joka on synnyttänyt lapsen. Jos lapsen synnyttänyt äiti on saanut hedelmöityshoitoa yhdessä naispuolisen kumppaninsa tai aviopuolisonsa kanssa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, voidaan myös toisen äidin vanhemmuus vahvistaa äitiyden tunnustamisen perusteella. Äitiys täytyy erikseen tunnustaa ja vahvistaa siis myös silloin, kun vanhemmat ovat keskenään avioliitossa lapsen syntyessä.

Äitiys voidaan tunnustaa, jos raskaus on alkanut 1.4.2019 jälkeen hedelmöityshoidolla anonyymin luovuttajan sukusoluilla ja vanhemmilla on esittää asiasta hoitosuostumus. Äitiys voidaan tunnustaa jo raskausaikana ennakollisesti äitiysneuvolassa tai tarvittaessa lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan vastaanotolla.

Äitiyslain mukainen äitiyden selvittäminen, vahvistaminen ja kumoaminen tapahtuvat soveltuvin osin isyyslain mukaisia menettelyjä noudattaen. Ennakollista tunnustamista ja äitiyden selvittämistä koskevat samat säännökset henkilökohtaisesta asioinnista, henkilöllisyystodistuksista ja ennakollisen tunnustamisen peruuttamisesta kuin isyysasioissa. 

Jos lapsen äitiyttä ei ole voitu vapaaehtoisesti selvittää, voi lapsi tai lapsen synnyttänyt äiti tai hedelmöityshoitoon suostumuksensa antanut nainen nostaa kanteen äitiyden vahvistamiseksi tuomioistuimen päätöksellä. Alaikäisen lapsen puolesta kannetta ajaa lastenvalvoja.

Jos lapsen äiti on saanut hedelmöityshoitoa yksin ja raskaus on alkanut anonyymin luovuttajan sukusoluilla, tehdään yleensä isyyden selvittämisen keskeyttämispäätös. Äidin tulee kuitenkin asioida lastenvalvojan luona henkilökohtaisesti ja hänellä tulee olla mukana voimassa oleva henkilöllisyystodistus tai passi. Äidin tulee esittää hedelmöityshoitoa koskeva hoitosuostumus, josta kopio liitetään asiakirjoihin.

Adoptio

Adoptiolasta toivovan tai lapsensa luovuttamista adoptioon harkitsevan, tulee hakeutua adoptioneuvontaan. Adoptioasia käynnistyy Kymsotessa varaamalla ajan perheoikeudellisiin palveluihin. Tällä hetkellä adoptioneuvontaa annetaan Kouvolan toimipisteessä.

Järjestämme adoptioneuvontaa liittyen perheen sisäiseen adoptioon että kansainväliseen adoptioon. Ohjaamme myös liittyen kotimaiseen adoptioon.

Adoptioneuvonta on maksutonta.

Hyödyllisiä linkkejä:

Yhteystiedot

Neuvonta ja ohjaus: puh. 05-220 6300

Soittoaika: ma, ke klo 9.00–11.00, ti klo 12.00–14.00

Ajanvaraus: puh. 05-220 6310
Soittoaika: ma, pe klo 9.00–11.00, to klo 13.00–15.00
Lastenvalvojalle voi varata ajan elatusapuasiassa sähköisen asioinnin kautta.

Viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden puheposti: puh. 05-220 6320
Puheposti avoinna: ma-pe klo 6.00–18.00

Ajanvarauksen peruutus tekstiviestillä: 050 9023 821

Huomioithan, että tietoturvasyistä, emme voi vastata asiakasasioihin sähköpostitse.